Käsipyöräily on osa parapyöräilyä, jota myös vammaispyöräilyksi kutsutaan. Parapyöräily on ns. integroitu vammaisurheilulaji, jonka kilpailutoiminta on yhdistetty kyseisen lajiliiton alle. Suomessa lajiliitto on Suomen Pyöräilyunioni ja kansainvälisesti UCI.

Parapyöräily yleisesti

Parapyöräilyssä on useita luokkia urheilijoiden vamman vakavuuden ja tyypin mukaan. Pääluokkia on kilpailuvälineen mukaisesti neljä:

Luokittelu on vammaisurheilun outo puoli monelle terveelle ihmiselle. Miksi tarvitaan luokituksia? Syy on sama kuin terveidenkin ihmisten urheilussa, jossa luokitellaan kilpailijat fyysisiltä perusominaisuuksiltaan vertailukelpoisiin ryhmiin, eli esimerkiksi miehiin ja naisiin tai taistelulajeissa eri painoisiin kilpailijoihin. Aivan vastaavasti vammaisurheilussa pyritään mahdollistamaan tasavertainen kilpailu yksilöiden välillä, vaikka siitä seuraakin pahimmillaan mitali-inflaatio.

Vammaisurheilussa vammatyyppi ja vamman vakavuus määrittävät tarkemmin luokan. Pääasiallisesti voidaan sanoa, että kaikki näkövammaiset ajavat tandemeilla apupilotin kanssa, alaraajoista halvaantuneet käsipyörillä, hemiplegiasta tai muusta halvauksesta kärsivät kolmipyörillä ja jalka- ja käsiamputoidut tavallisilla pyörillä. C, T ja H-luokissa on kahdesta viiteen (2014->) eri luokkaa vammatasoon perustuen, tandemeille yksi ja luonnollisesti miehille (M) ja naisille (W) on omat luokkansa. Aliluokat menevät numerokoodeilla (esim H1, H2, H3, H4, H5), jossa isompi numero merkitsee vähäisempää haittaa. Näin olleen esimerkiksi H4-luokan urheilija kuljettaa oletusarvoisesti pyöräänsä kovempaa vauhtia kuin H1-luokan urheilija.

Käsipyöräilyn luokat

Käsipyöräilyssä on vammatason mukaan neljä eri luokkaa, jotka määrittävät myös ajoasennon. Luokat H1-H4 ovat suhteellisen korkean vamman omaaville urheilijoille, ja ajoasento on makaava. Säännöt rajoittavat ajoasennon mataluutta, jotta voidaan varmistaa mahdollisuus nähdä eteenpäin. Silmien pitää säännön mukaan olla ratasakselin muodostaman vaakalinjan yläpuolella.

H5-luokassa ajavat matalan vamman urheilijat tai esimerkiksi alaraaja-amputoidut, tunnetuimpana esimerkkinä entinen F1-kuski Alessandro Zanardi. H5-luokan kuskit pystyvät käyttämään ajamiseen myös vartalon lihaksia ja ovat tyypillisesti nopeampia ylämäissä. Tasamaalla korkea ajoasento tasoittaa vauhtia suhteessa makaavaan ajoasentoon, tai jopa kääntää edun päinvastaiseksi. Samoin mutkissa H5-ajajien korkea asento hidastaa mutkanopeuksia.

Käsipyöräily on yksi nopeavauhtisimpia ellei nopein lihasvoimalla harrastettava vammaisurheilumuoto "pyörätuolilaiselle". Huippukäsipyöräilijät ajavat aika-ajoissa tasaisella reitillä jopa yli 43 km/h keskinopeuksia noin 15 km matkoilla, ja esimerkiksi maraton-matka on taitettu alle tuntiin (ks. epävirallinen ennätyslista). Huippunopeudet alamäissä ovat kisoissa hyvin tyypillisesti yli 60 km/h.

Kilpailutoiminta

Käsipyöräily on lajina suhteellisen nuori, mutta se on viime vuosina kasvattanut merkittävästi suosiotaan maailmalla. Euroopan kisoissa nähdään useita kymmeniä kilpailijoita per luokka, ja parhaimmillaan lähtöviivalla voi olla yli 100 käsipyörää. Käsipyöräily on ollut paralympialaji vuoden 2004 Ateenan kisoista lähtien. Kilpailutoiminta Suomessa on ollut vähäistä. Tiettyjen maratonien yhteydessä on ollut mahdollista ajaa kokonainen tai puolikas maraton käsipyöräluokassa. Vähitellen myös pyöräilykisoissa on ollut mahdollisuuksia kilpailla käsipyörällä, ja vuonna 2012 pyöräilyn ikäluokkien SM-kisojen yhteydessä ajettiin sekä aika-ajo että maantiekisa epävirallisella SM-arvolla, vuonna 2013 ei SPU:n kalenterissa ole kuitenkaan kisoja.

Maailmalla kilpailuja järjestetään runsaasti, etenkin Euroopassa kisoja on kesäkaudella viikoittain ja myös sarjamuotoisina. Esimerkkeinä sarjoista voidaan mainita EHC (European Hand Cycle) -kiertue, Saksan NHC (National Hand Cycle) sekä Handbike Citymarathon Trophy -kiertueet, joissa ajetaan paitsi yksittäisen kisan voitosta niin myös koko kauden kestävän sarjan sijoituksista. Osa kisoista on UCI:n luokittelemia kisoja (ns. C1-kisat), jolloin niissä kussakin luokassa 10 parhaiten menestynyttä saavuttaa UCI-pisteitä, jotka nostavat urheilijan sekä urheilijan kotimaan rankingpisteiden määrää. C1-kisoja ajetaan lisäksi myös yksittäisinä kansainvälisinä kisoina sarjojen ulkopuolella. 

Lisäksi vuodesta 2010 on järjestetty parapyöräilyn maailmancup-kisoja, vuosittain 2-3 osakilpailua. Näiden lisäksi joka vuosi järjestetään MM-kisat, poikkeuksina paralympiavuodet kuten 2012, jolloin MM-arvoa ei jaeta. Myös maailmancupin kisoissa sekä MM- ja paralympiakisoissa voi kerätä UCI-pisteitä. Maakohtaiset UCI-pisteet sekä urheilijan UCI-ranking vaikuttavat mm. arvokisapaikkojen määrään, esimerkiksi vuoden 2012 paralympialaisiin maapaikat jaettiin vuosien 2010 ja 2011 "Nations Ranking"-pisteytyksen mukaisesti. Suomi saavutti yhden paralympiapaikan ja kisoihin valittiin tandempari Ollanketo-Törmänen.

Kalusto eli käsipyörä

Käsipyörä on pääasiassa vammaisten käyttöön tarkoittu käsillä poljettava 3-pyöräinen kulkuneuvo. Kansainvälisen pyöräilyunionin sääntöjen mukaan käsipyörässä on kaksi takapyörää minimileveydellä 55 cm ja yksi etupyörä. Maksimileveys on 70 cm ja maksimipituus 250 cm. Etupyörä on nivelöity runkoon ja sillä paitsi poljetaan niin myös ohjataan pyörää. Kammet, joita pyöritetään käsillä, ovat yleensä samassa asennossa poiketen polkupyörään, jossa kampien asema on 180 astetta toisistaan. Samaan asemaan asetetut kammet mahdollistavat keskivartalon käyttämisen työhön paremmin kuin epätahtinen 180-asteinen kampiasento. Vaihteita on tyypillisesti 2-3 isoa ratasta ja 9-10 pikkuratasta, eli yhteensä 18...30 välitystä. Perustekniikka on vaihteiden, renkaiden ja jarrujen osalta suoraan polkupyöristä. Tyypillisesti etu- ja takapyörät ovat samaa kokoa ja yleisimmin käytetään 26" rengaskokoa, joko avorenkaana tai kisapyörissä tuubeina.

 

Rungon materiaali on tyypillisimmin alumiini joskin myös hiilikuitu tekee tuloaan. Kilpakäsipyörissä (luokat H1-H4) ajoasento on todella matala hyvän aerodynamiikan sekä maksimaalisen voimantuoton mahdollistamiseksi. Tunnettuja kilpakäsipyörämerkkejä ovat mm. Sopur/Quickie, Top End sekä Carbonbike.

Lisätietoa kilpailusäännöistä, käsipyörästä sekä luokittelusta löytyy UCI:n sivuilta kohdasta Rules, XVI: Paracycling.

Copyright © 2019 - Jani Peltopuro - Powered by Enable Web